Minkä ikäinen olet ja mistä päin Suomea?
- 21-vuotias ja Etelä-Suomesta.

Mitä muuta harrastat?
- Kerään ponien lisäksi Barbeja. Sydäntä lähellä ovat  myös lukeminen ja kirjoittaminen, elokuvat, maalaaminen ja videopelit. Kaikkia edellämainittuja harrastan aina kun työltäni jaksan ja ehdin eli viime aikoina valitettavan vähän...

Ammattisi? / Mitä opiskelet?
- Nyt olen hoitoapulaisena psykiatrisella osastolla, mutta syksyllä palaan vakihommaani eli koulunkäyntiavustajaksi, ja siihen hommaan valmistuinkin noin vuosi takaperin. Ensi syksynä aloitan iltakoulussa liiketalouden opinnot.

Milloin kiinnostuit poneista?
- Aikuisiällä löysin ponit, kun törmäsin eräällä hevosaiheisella foorumilla poniaiheiseen keskusteluun, jossa muutamat muut keskustelijat yrittivät tunnistaa lapsuudestaan tuttuja poneja. Sain minäkin lapsena omistamani ponit tunnistettua ja tutustuin pariin näpsään poniaiheiseen sivustoon, mm. Paratiisikartanoon.

Mikä oli ensimmäinen ponisi lapsuudessa? Entä aloitettuasi keräilyn vanhempana?
- Vastaus kumpaankin kysymykseen on Flower Bouquet! Mulla ei lapsena ollut montaakaan ponia, ehkä kaksi aitoa ja loput feikkejä. Ensimmäinen G3-poni jonka ostin oli Strawberry Surprise, ja G2-poneista ensimmäinen oli lohikäärmeponi Puff. Noista kolmesta en tule koskaan lopumaan!

Miksi ponit viehättävät?
- Olen miettinyt tätä kysymystä aika usein, ja luulenpa että kyse on pohjimmiltaan siitä että yritän epätoivoisesti saada lapsuuttani takaisin. Haalin kaiken aikaa muutakin lapsuudestani tuttua roinaa itselleni, esimerkiksi kirjoja, elokuvia ja mainittuja Barbie-nukkeja (niitä mulla olikin sitten rutkasti enemmän kuin poneja, kiitos seitsemän vuotta vanhemman serkkuni joka teini-ikäistyessään lahjoitti kokoelmansa minulle).

Mihin kiinnostuksesi suuntautuu: ponien keräilyyn, entisöintiin vai kustomointiin, vai kaikkiin kolmeen?
- Keräilyyn. Joskus kovasti yritin kustomointia, mutta tuloksena oli kummallinen hylkimisreaktio... Arvostan taitavia kustomoijia ja ihailen niitä mielelläni mutta en voisi enää kuvitella uhraavani itse aikaa siihen hommaan, vaikka muutoin olenkin aika kaikkiruokainen mitä taiteenharrastaiseen tulee.

Mitkä ovat suurimmat saavutuksesi ponien entisöinnin ja/tai kustomoinnin saralla?
- Eipä oikeastaan mitään, olen tykännyt ostaa ponini priimakuntoisina ja jos jollain tukka vähän hapsottaa niin antaa hapsottaa, minun laumassa kaikki kukat saa kukkia. Kärsineemmät yksilöt olen sopuhintaan kaupannut muille, taitavammille entisöijille.

Kokoelmasi arvokkain/harvinaisin poni? Kauanko sitä piti etsiä ja paljonko siitä pulitit?
- Mulla on aika lailla tavisponeja, enkä enää edes muista kuinka paljon mikäkin on maksanut. Puff-ponista maksoin parikymppiä, se taitaa olla kalleimmasta päästä. Tunnearvoltaan kallein on Flower Bouquet, sitä ei tarvinnut kovin kauaa etsiä, posti toi sen ehkä viikon kuluessa siitä kun olin sen tunnistanut. Puffin sain päähäni hankkia kun sen eBayssa näin.

Mikä tai mitkä ovat lempiponejasi joka ponisukupolvesta?
- Oikeastaan samat ponit kuin mitkä on mainittu tuossa ensimmäisten ponien kysymyksessä... Liekö keräilyn uutuudenviehätys vaikuttanut tunnearvoon vai mikä.

Keräätkö ponien tavaroita ja oheissälää?
- En oikeastaan, koska olnen niin onneton säilyttämään mitä tahansa pikkutavaraa... mitä minä en hukkaa, kissat varmasti hävittävät mystisesti.

Miten suhtaudut MOC- tai MIB- poneihin, eli paketeissaan oleviin poneihin? Keräätkö niitä ja tekeekö ne mieli avata?
- Itselläni ei ole avaamattomia ponipaketteja. Uudempia, G2- ja G3-poneja olen surutta avannut paketeista. Jos saisin jostain MIBin ykkösgeneraation ponin käsiini, en todennäköisesti avaisi sitä, mutta JOS avaisin, en jaksaisi potea huonoa omaatuntoa siitä. Todennäköisesti kuitenkin myisin sen. Olen sitä ihmistyyppiä joka ahdistuu siitä kun rassukat lelut joutuvat olemaan laatikoiden vankeina...

Miten läheisesi suhtautuvat ponikeräilyyn?
- En ole kovinkaan monelle kertonut keräilystä. Kotona asuessani äitini pudisteli päätään aluksi, mutta myöhemmin jos kävimme kaupassa yhdessä, hän saattoi pysähtyä leluhyllyn kohdalle ja kysellä onko minulla sitä ja tätä ponia. Joillekin kavereille olen kertonut keräilystä ja reaktiot ovat olleet aika maltillisia. Todennäköisesti pitävät minua jo valmiiksi niin hassahtaneena etteivät jaksa ihmetellä.


Lopuksi mielipidebarometri:

- Millainen poni on baitti?

- Riippuu ponin arvostakin, mutta itse näkisin että poni jota ei millään saa enää alkuperäisen näköiseksi pelastettua, on baitti. Eli tussitahrat, symbolit kuluneet, pahasti syöpäinen, puremajälkiä...

- Onko Dollyhairin karvalla rerootattu poni arvokkaampi kuin sama poni kynityillä, alkuperäisillä karvoilla?

- En itse maksaisi rerootatusta ponista niin paljoa kuin alkuperäisillä karvoilla varustetusta, joskin en kyllä varmaan edes ostaisi jonkun muun roottaamaa ponia. Ponia myydessä on kuitenkin mielestäni aivan ehdotonta mainita jos karvat on uusittu.


- Mikä ponisukupolvi on kaunein?
- G1. G2 ja G3 jaetulla kakkossijalla!


Kiitokset Essille. Seuraavaa haastateltavaa odotellen! :)